SUPERLATIIVIT - Guinness World Records · 2018-09-29 · 8,65-metriset kynnet mitat-tiin Lo Show...
1
1–50 m 50 m–5 km 5–200 km > 200 km Intialaisen Anthony Victorin korvalehden uloimmaisen osan keskelle kasvoi 18,1-senttinen karva. Lääkäri Ng Lay Choo veti singaporelaiselta Loo Hui Jingiltä 3,2-senttisen hampaan Eli Dental Surgeryssa Singaporessa 6. huhtikuuta 2009. Korvakarva 18,1 cm Ihmiseltä vedetty hammas 3,2 cm Nick Stoeberlin (USA) kieli on 10,1 senttiä pitkä kärjestä suljetun suun ylähuulen keskelle. Se mitattiin Salinasissa Kaliforniassa USA:ssa 27. marraskuuta 2012. Kieli 10,1 cm 1 cm–1 m Pisin... SUPERLATIIVIT Maailman ihmeellisyys yllättää kerta toisensa jälkeen. Voiko pisin eläin todellakin olla mato? Voiko yksi juna mitenkään painaa enemmän kuin yli 800 sinivalasta? Ja onko jossain tosiaankin ollut 18 miljoonan auton liikenneruuhka? Tältä aukeamalta se selviää! Harry Hurley Pohjois-Carolinasta USA:sta kasvatti 1,3-metrisen Vigna unguiculata sesquipedalis -parsapavun. Se mitattiin 13. syyskuuta 1997 Pohjois-Carolinan maatila- torilla. Papu 1,3 m Xie Qiuping Kiinasta on kasvattanut hiuksiaan 13-vuotiaasta eli vuodesta 1973 lähtien. Ne olivat 5,627-metriset 8. toukokuuta 2004. Hiukset (naisen) 5,627 m Kala 7,6 m Pisin luukala on airokala (Regalecus glesne). Airokaloja esiintyy kaikkialla maailmassa. Vuonna 1885 kalastajat nappasivat 7,6-metrisen, 272-kiloisen yksilön Pemaquid Pointissa Mainessa USA:ssa. Sandy Hook Marine Laboratoryn tutkijat puolestaan havaitsivat Asbury Parkin seudulla New Jerseyssä USA:ssa 18. heinäkuuta 1963 airokalan, jonka pituudeksi he arvioivat peräti 15,2 metriä, mutta kalaa ei koskaan päästy luotettavasti mittaamaan. Sormenkynnet (keskiarvo) 98,5 cm Kaikkien aikojen pisimmät sormenkynnet oli Melvin Boothella (USA). Niiden pituus oli 98,5 cm Troyssa Michiganissa USA:ssa 30. toukokuuta 2009. Ikävä kyllä Melvin menehtyi joulukuussa 2009. Pisimmät kynnet (keskiarvo) naisella oli Lee Redmondilla (USA). 8,65-metriset kynnet mitat- tiin Lo Show dei Record- ohjelmassa Madridissa Espanjassa 23. helmikuuta 2008. Käärme 10 m Verkkopyton (Python reticulatus) elää Kaakkois- Aasiassa Indonesiassa ja Filippiineillä. Se kasvaa usein yli 6,25-metriseksi. Indonesian Celebesissä, nykyisessä Sulawesissa, vuonna 1912 ammuttu yksilö oli peräti 10-metrinen. Hot dog 203,8 m Pisimmän, 203,8-metrisen, nakkisämpylän valmisti paraguaylainen Novex S A Expoferia 2011:ssa Mariano Roque Alonsossa Paraguayssa 15. heinäkuuta 2011. Jättinauhamato (Lineus longissimus) on limamato, joka elää Pohjanmeren matalissa vesissä. Vuonna 1864 St. Andrewsin rantaan Ison-Britannian Fifeen huuhtoutui myrskyn jälkeen ainakin 55-metrinen, siis täyspitkää uima-allastakin pidempi yksilö. Eläin 55 m Laiva 399 m Tanskalaisen Mærskin Triple E -luokan konttialukset ovat 399-metrisiä eli yli viisi- ja puolikertaisesti 747-jumbojetin pituisia. Johtoalus MV Mærsk Mc-Kinney Møller laskettiin vesille Daewoo Shipbuilding & Marine Engineeringin telakalla Okpossa Geojessa Etelä-Koreassa 24. helmikuuta 2013. Venäläinen Mnogo Mebeli rakensi 1 006,61-metrisen sohvan Saratovissa Venäjällä 25. heinäkuuta 2014. Sohva 1 006,61 m Hääpuvun laahus 2 599 m Kiinalainen Shililanshan paljasti 20. elokuuta 2015 Xiamenissä Fujianissa Kiinassa hääpuvun, jonka laahus oli 2 599-metrinen – yli 20-kertaisesti amerikkalaisen jalkapallokentän pituinen. Juna 7,353 km Maailman pisin juna oli 7,353 kilometriä pitkä. Siinä oli 682 malminkuljetusvaunua ja kahdeksan diesel-sähköveturia. BHP Iron Oren kokoama vaunuletka matkasi 275 kilometriä Australian halki 21. kesäkuuta 2001. Se oli myös painavin juna: painoa oli peräti 99 732,1 tonnia. Saksalaisen Lyreco Deutschland GmbH:n työntekijät näpersivät 37,41 kilomerin paperiliitinketjun InterContinental Berlin -hotellissa järjestetyssä tapahtumassa Saksassa. Paperiliitinketju 37,41 km Rautatietunneli 57 km Lokakuun 15. päivänä 2010 valmistui maailman suurin rautatietunneli kaksi kilometriä Sveitsin Alppien alle. Gotthard Base Tunnelin pituus on 57 kilometriä, ja sen rakentamiseen kului 14 vuotta ja 12,2 miljardia Sveitsin frangia eli 11,43 miljardia euroa. Tunnelin avajaisia juhlittiin 1. kesäkuuta 2016, ja liikennöinti aloitettiin täysimääräisesti 11. joulukuuta 2016. Tunneliin mahtuu jopa 300 junaa päivässä. Liikenneruuhka 176 km Kaikkien aikojen pisin liikenneruuhka ulottui 176 kilometriä Ranskan Lyonista pohjoiseen Pariisin suuntaan 16. helmikuuta 1980. Eniten autoja liikenne- ruuhkassa, 18 miljoonaa, mateli kiinni toistensa puskureissa Länsi- ja Itä- Saksan rajalla 12. huhtikuuta 1990. Silta 164 km Danyang-Kunshan Grand Bridge Pekingistä Shanghaihin johtavalla Jinghun suurnopeus- rautatiellä on 164 kilometriä pitkä. Rautatieyhteys avattiin kesäkuussa 2011. Siihen kuuluu myös 114-kilometrinen Langfang–Qingxianin maasilta, maailman toiseksi pisin silta. Kanjoni 446 km Coloradojoki on miljoonien vuosien kuluessa muovan- nut Grand Canyonin Keski-Arizonan pohjoisimpaan osaan USA:han. Kanjoni ulottuu Marble Gorgesta 446 kilometrin päähän Grand Wash Cliffsiin. Se on pidempi kuin Lontoon koko metroverkko. Sen syvyys on 1,6 kilometriä ja leveys 0,5–29 kilometriä. Ihmisketju 1 050 km Yli 5 miljoonaa ihmistä otti 11. joulukuuta 2004 toisiaan kädestä ja muodosti 1 050 kilometriä pitkän ketjun Bangladeshin Teknafista Tentuliaan. Protestiketjulla vaadittiin uutta ääntenlaskentaa vaaleissa. Sähkölinja 2 500 km Pisin suurjännitetasavirtalinja on Rio Madeiran linkki Brasiliassa. Se kulkee yli 2 500 kilometriä Porto Velhosta São Pauloon, ja matkan varrelle mahtuu muun muassa Amazonin sademetsä. Linkillä siirretään vesivoimalla tuotettua sähköä Itaipun padolta São Pauloon. Muuri 3 460 km Kiinan muurin pää- haara on 3 460 kilometriä pitkä eli yli kolminkertaisesti Ison-Britannian pituinen. Lisäksi siinä on yhteensä 3 530 kilometriä sivuhaaroja. Joki 6 695 km Niili virtaa 6 695 kilometriä pää- lähteestään Victoriajärvestä Keski- Afrikan itäosasta aina kaukaisimpaan sivuhaaraansa Burundiin saakka. Se on siis pidempi kuin Mississippi, Rein, Seine ja Thames yhteensä! 100 % Vuonna 2014 löydetty Phryganistria chinensis -kummitussirkka on 62,4 senttiä pitkä. Jättisirkkaa säilytetään Insect Museum of West China -museossa Chengdussa Sichuanin maakunnassa. Hyönteinen 62,4 cm Polkupyörä 41,42 m Australialainen Santos- energiayhtiö ja University of South Australia -yliopisto rakensivat noin kaksi kertaa keilaradan pituisen eli 41,42 metriä pitkän polkupyörän, joka mitattiin ja koeajettiin Adelaidessa Australiassa 17. tammikuuta 2015. PISIN IHMISELTÄ VEDETTY HAMMAS Tälle aukeamalle on koottu pituus- ennätysten haltijoita 3,2-sentti- sestä hampaasta alkaen. Ennätys- kavalkadi huipentuu Las Vegas Stripiä pidempään junaan, kaksi kertaa Panaman kanavan pituiseen liikenneruuhkaan ja jokeen, joka on vielä niitäkin pidempi! Lataa aukeama julisteena: guinnessworldrecords.com/2018
Transcript of SUPERLATIIVIT - Guinness World Records · 2018-09-29 · 8,65-metriset kynnet mitat-tiin Lo Show...
1–5
0 m
50
m–5
km
5–2
00
km
> 2
00
km
Inti
alai
sen
An
tho
ny
Vic
tori
n k
orv
aleh
den
u
loim
mai
sen
osa
n k
eske
lle
kasv
oi 1
8,1
-sen
ttin
en
karv
a.
Lää
käri
Ng
Lay
Ch
oo
veti
si
ng
apo
rela
isel
ta L
oo
Hu
i J
ing
iltä
3,2
-sen
ttis
en
ham
paa
n E
li D
enta
l S
urg
erys
sa S
ing
apo
ress
a 6
. hu
hti
kuu
ta 2
00
9.
Ko
rvak
arv
a18
,1 c
m
Ihm
ise
ltä
ve
de
tty
ham
mas
3,2
cm
Nic
k S
toeb
erlin
(U
SA
) kie
li o
n 1
0,1
se
ntt
iä p
itkä
kär
jest
ä su
ljetu
n
suu
n y
läh
uu
len
kes
kelle
. Se
mit
atti
in S
alin
asis
sa K
alif
orn
iass
a U
SA
:ssa
27.
mar
rask
uu
ta 2
012
.
Kie
li10
,1 c
m
1 cm
–1 m
Pis
in...
SUPERLATIIVIT
Maa
ilman
ihm
eelli
syys
yllä
ttää
ker
ta t
oise
nsa
jälk
een.
Voi
ko p
isin
elä
in
tode
llaki
n ol
la m
ato?
Voi
ko y
ksi j
una
mit
enkä
än p
aina
a en
emm
än k
uin
yli 8
00
si
niva
last
a? J
a on
ko jo
ssai
n to
siaa
nkin
ollu
t 18
milj
oona
n au
ton
liike
nner
uuhk
a?
Tält
ä au
keam
alta
se
selv
iää!
Har
ry H
url
ey P
oh
jois
-Car
olin
asta
US
A:s
ta
kasv
atti
1,3
-met
rise
n V
ign
a u
ng
uic
ula
ta
sesq
uip
eda
lis -
par
sap
avu
n. S
e m
itat
tiin
13
. sy
ysku
uta
19
97
Po
hjo
is-C
aro
linan
maa
tila
-to
rilla
.
Pap
u1,
3 m
Xie
Qiu
pin
g K
iinas
ta o
n k
asva
ttan
ut
hiu
ksia
an 1
3-v
uo
tiaa
sta
eli v
uo
des
ta
1973
läh
tien
. Ne
oliv
at 5
,62
7-m
etri
set
8. t
ou
koku
uta
20
04
.
Hiu
kse
t (n
aise
n)
5,6
27
mK
ala
7,6
m
Pis
in lu
uka
la o
n a
iro
kala
(Reg
ale
cus
gle
sne)
. A
iro
kalo
ja e
siin
tyy
kaik
kial
la m
aailm
assa
. V
uo
nn
a 18
85
kala
staj
at n
app
asiv
at 7
,6-m
etri
sen
, 2
72-k
ilois
en y
ksilö
n P
emaq
uid
Po
inti
ssa
Mai
nes
sa
US
A:s
sa. S
and
y H
oo
k M
arin
e L
abo
rato
ryn
tu
tkija
t p
uo
lest
aan
hav
aits
ivat
Asb
ury
Par
kin
seu
du
lla
New
Jer
seys
sä U
SA
:ssa
18
. hei
näk
uu
ta 1
963
airo
kala
n, j
on
ka p
itu
ud
eksi
he
arvi
oiv
at p
erät
i 15
,2 m
etri
ä, m
utt
a ka
laa
ei k
osk
aan
pää
sty
luo
tett
avas
ti m
itta
amaa
n.
Sor
men
kyn
net
(kes
kiar
vo)
98
,5 c
m
Kai
kk
ien
aik
oje
n p
isim
mät
so
rme
nk
yn
ne
t o
li M
elvi
n
Bo
oth
ella
(U
SA
). N
iiden
p
itu
us
oli
98
,5 c
m T
roys
sa
Mic
hig
anis
sa U
SA
:ssa
30
. to
uko
kuu
ta 2
00
9. Ik
ävä
kyllä
Mel
vin
men
ehty
i jo
ulu
kuu
ssa
20
09.
Pis
im m
ät
kyn
net
(ke
skia
rvo)
nai
sella
o
li Le
e R
edm
on
dill
a (U
SA
).
8,6
5-m
etri
set
kyn
net
mit
at-
tiin
Lo
Sh
ow d
ei R
eco
rd-
oh
jelm
assa
Mad
rid
issa
E
span
jass
a
23
. hel
mik
uu
ta 2
00
8.
Kää
rme
10 m
Ver
kko
py
ton
(Py
tho
n
reti
cula
tus)
elä
ä K
aakk
ois
-A
asia
ssa
Ind
on
esia
ssa
ja
Fili
pp
iinei
llä. S
e ka
svaa
use
in
yli 6
,25
-met
rise
ksi.
Ind
on
esia
n
Cel
ebes
issä
, nyk
yise
ssä
Su
law
esis
sa, v
uo
nn
a 19
12
amm
utt
u yk
silö
oli
per
äti
10-m
etri
nen
.
Ho
t d
og
20
3,8
m
Pis
imm
än, 2
03
,8-m
etri
sen
, nak
kisä
mp
ylän
va
lmis
ti p
arag
uay
lain
en N
ovex
S A
Exp
ofe
ria
20
11:s
sa M
aria
no
Ro
qu
e A
lon
soss
a P
arag
uay
ssa
15. h
ein
äku
uta
20
11.
Jät
tin
auh
amat
o (L
ineu
s lo
ng
issi
mu
s) o
n li
mam
ato,
joka
elä
ä P
oh
jan
mer
en m
atal
issa
ves
issä
. Vu
on
na
186
4 S
t. A
nd
rew
sin
ra
nta
an Is
on
-Bri
tan
nia
n F
ifee
n h
uu
hto
utu
i myr
skyn
jälk
een
ai
nak
in 5
5-m
etri
nen
, siis
täy
spit
kää
uim
a-al
last
akin
pid
emp
i yk
silö
.
Elä
in5
5 m
Lai
va
39
9 m
Tan
skal
aise
n M
ærs
kin
Tri
ple
E -
luo
kan
ko
ntt
ialu
kset
ov
at 3
99-
met
risi
ä el
i yli
viis
i- ja
pu
olik
erta
ises
ti
747-
jum
boj
etin
pit
uis
ia. J
oh
toal
us
MV
Mæ
rsk
Mc-
Kin
ney
M
ølle
r la
sket
tiin
ves
ille
Dae
wo
o S
hip
bu
ildin
g &
Mar
ine
En
gin
eeri
ng
in t
elak
alla
Okp
oss
a G
eoje
ssa
Ete
lä-K
ore
assa
24
. hel
mik
uu
ta 2
013
.
Ven
äläi
nen
Mn
og
o M
ebel
i rak
ensi
1
00
6,6
1-m
etri
sen
so
hva
n S
arat
ovis
sa V
enäj
ällä
2
5. h
ein
äku
uta
20
14.
So
hv
a1
00
6,6
1 m
Hää
pu
vu
n la
ahu
s 2
59
9 m
Kiin
alai
nen
Sh
ilila
nsh
an p
alja
sti 2
0.
elo
kuu
ta 2
015
Xia
men
issä
Fu
jian
issa
K
iinas
sa h
ääp
uvu
n, j
on
ka la
ahu
s o
li 2
59
9-m
etri
nen
– y
li 2
0-k
erta
ises
ti
amer
ikka
lais
en ja
lkap
allo
ken
tän
pit
uin
en.
Ju
na
7,3
53
km
Maa
ilman
pis
in ju
na
oli
7,3
53
kilo
met
riä
pit
kä. S
iinä
oli
68
2 m
alm
inku
ljetu
svau
nu
a ja
ka
hd
eksa
n d
iese
l-sä
hkö
vetu
ria.
BH
P Ir
on
Ore
n
koko
ama
vau
nu
letk
a m
atka
si 2
75 k
ilom
etri
ä A
ust
ralia
n h
alki
21.
kes
äku
uta
20
01.
Se
oli
myö
s p
ain
avin
jun
a: p
ain
oa
oli
pe
räti
9
9 73
2,1
to
nn
ia.
Sak
sala
isen
Lyr
eco
Deu
tsch
lan
d G
mb
H:n
ty
ön
teki
jät
näp
ersi
vät
37,
41
kilo
mer
in p
aper
iliit
inke
tju
n
Inte
rCo
nti
nen
tal B
erlin
-h
ote
lliss
a jä
rjes
tety
ssä
tap
ahtu
mas
sa S
aksa
ssa.
Pap
eri
liit
inke
tju
37,
41
km
Rau
tati
etu
nn
eli
57
km
Loka
kuu
n 1
5. p
äivä
nä
20
10 v
alm
istu
i m
aailm
an s
uu
rin
rau
tati
etu
nn
eli
kaks
i kilo
met
riä
Sve
itsi
n A
lpp
ien
alle
. G
ott
har
d B
ase
Tun
nel
in p
itu
us
on
5
7 ki
lom
etri
ä, ja
sen
rak
enta
mis
een
ku
lui 1
4 v
uo
tta
ja 1
2,2
milj
ard
ia
Sve
itsi
n f
ran
gia
eli
11,4
3 m
iljar
dia
eu
roa.
Tu
nn
elin
ava
jais
ia ju
hlit
tiin
1.
kes
äku
uta
20
16, j
a lii
ken
nö
inti
al
oit
etti
in t
äysi
mää
räis
esti
11
. jo
ulu
kuu
ta 2
016
. Tu
nn
eliin
m
ahtu
u jo
pa
30
0 ju
naa
päi
väss
ä.
Lii
ken
ne
ruu
hk
a17
6 k
m
Kai
kkie
n a
ikoj
en p
isin
lii
ken
ner
uu
hka
ulo
ttu
i 176
ki
lom
etri
ä R
ansk
an L
yon
ista
p
oh
jois
een
Par
iisin
su
un
taan
16
. hel
mik
uu
ta 1
98
0.
E
nit
en
au
toja
liik
en
ne
ru
uh
kas
sa, 1
8 m
iljo
on
aa,
mat
eli k
iinn
i to
iste
nsa
p
usk
ure
issa
Län
si-
ja It
ä-S
aksa
n r
ajal
la 1
2. h
uh
tiku
uta
19
90
.
Sil
ta16
4 k
m
Dan
yan
g-K
un
shan
Gra
nd
B
rid
ge
Pek
ing
istä
Sh
ang
hai
hin
jo
hta
valla
Jin
gh
un
su
urn
op
eus-
rau
tati
ellä
on
16
4 k
ilom
etri
ä p
itkä
. Rau
tati
eyh
teys
ava
ttiin
ke
säku
uss
a 2
011
. Siih
en
kuu
luu
myö
s 11
4-k
ilom
etri
nen
L
ang
fan
g–
Qin
gxi
anin
maa
silt
a,
maa
ilman
to
isek
si p
isin
silt
a.
Kan
jon
i4
46
km
Co
lora
doj
oki
on
milj
oo
nie
n v
uo
sien
ku
lues
sa m
uov
an-
nu
t G
ran
d C
anyo
nin
Kes
ki-A
rizo
nan
po
hjo
isim
paa
n
osa
an U
SA
:han
. Kan
jon
i ulo
ttu
u M
arb
le G
org
esta
4
46
kilo
met
rin
pää
hän
Gra
nd
Was
h C
liffsi
in. S
e o
n
pid
emp
i ku
in L
on
too
n k
oko
met
rove
rkko
. Sen
sy
vy
ys
on
1,6
kilo
met
riä
ja le
veys
0,5
–29
kilo
met
riä.
Ihm
iske
tju
1 0
50
km
Yli
5 m
iljo
on
aa ih
mis
tä
ott
i 11.
jou
luku
uta
2
00
4 t
ois
iaan
käd
estä
ja
mu
od
ost
i 1 0
50
ki
lom
etri
ä p
itkä
n
ketj
un
Ban
gla
des
hin
Te
knafi
sta
Ten
tulia
an.
Pro
test
iket
julla
va
adit
tiin
uu
tta
ään
ten
lask
enta
a va
alei
ssa.
Säh
köli
nja
2 5
00
km
Pis
in s
uu
rjän
nit
etas
avir
talin
ja o
n R
io
Mad
eira
n li
nkk
i Bra
silia
ssa.
Se
kulk
ee
yli 2
50
0 k
ilom
etri
ä P
ort
o V
elh
ost
a S
ão
Pau
loo
n, j
a m
atka
n v
arre
lle m
ahtu
u m
uu
n m
uas
sa A
maz
on
in s
adem
etsä
. L
inki
llä s
iirre
tään
ves
ivo
imal
la
tuo
tett
ua
säh
köä
Itai
pu
n p
ado
lta
São
P
aulo
on
.
Mu
uri
3 4
60
km
Kiin
an m
uu
rin
pää
-h
aara
on
3 4
60
ki
lo m
etri
ä p
itkä
eli
yli k
olm
inke
rtai
sest
i Is
on
-Bri
tan
nia
n
pit
uin
en. L
isäk
si s
iinä
on
yh
teen
sä 3
53
0
kilo
met
riä
sivu
haa
roja
.
Jo
ki
6 6
95
km
Niil
i vir
taa
6 6
95
kilo
met
riä
pää
-lä
hte
estä
än V
icto
riaj
ärve
stä
Kes
ki-
Afr
ikan
itäo
sast
a ai
na
kau
kais
imp
aan
si
vuh
aara
ansa
Bu
run
diin
saa
kka.
Se
on
si
is p
idem
pi k
uin
Mis
siss
ipp
i, R
ein
, Sei
ne
ja T
ham
es y
hte
ensä
!
100
%
Vu
on
na
20
14 lö
ydet
ty
Ph
ryg
an
istr
ia c
hin
ensi
s -k
um
mit
uss
irkk
a o
n 6
2,4
se
ntt
iä p
itkä
. Jät
tisi
rkka
a sä
ilyte
tään
Inse
ct M
use
um
o
f W
est
Ch
ina
-mu
seo
ssa
Ch
eng
du
ssa
Sic
hu
anin
m
aaku
nn
assa
.
Hy
ön
tein
en
62
,4 c
m
Po
lku
py
örä
41,
42
m
Au
stra
liala
inen
San
tos-
ener
gia
yhti
ö ja
Un
iver
sity
o
f S
ou
th A
ust
ralia
-yl
iop
isto
ra
ken
siva
t n
oin
kak
si k
erta
a ke
ilara
dan
pit
uis
en e
li 4
1,4
2 m
etri
ä p
itkä
n p
olk
up
yörä
n,
joka
mit
atti
in ja
ko
eaje
ttiin
A
del
aid
essa
Au
stra
liass
a 17
. ta
mm
iku
uta
20
15.
PIS
IN IH
MIS
ELT
Ä V
ED
ET
TY
H
AM
MA
STä
lle a
ukea
mal
le o
n ko
ottu
pit
uus-
enn
ätys
ten
hal
tijo
ita
3,2-
sen
tti-
sest
ä h
amp
aast
a al
kaen
. En
nät
ys-
kava
lkad
i hui
pen
tuu
Las
Veg
as
Str
ipiä
pid
emp
ään
jun
aan
, kak
si
kert
aa P
anam
an k
anav
an p
itui
seen
lii
ken
ner
uuh
kaan
ja jo
keen
, jok
a on
vi
elä
niit
äkin
pid
empi
!
Lata
a au
keam
a ju
list
een
a: g
uinn
essw
orld
reco
rds.
com
/20
18
